Julkaistu: 30.12.2009 23:32
Tulosta    Lähetä kaverille Artikkelilinkki

 
Kävin aikoinaan 90-luvun lopulla Las Vegasissa ainakin kerran tai pari vuodessa. Pelailin ihan pientä limittipokeria,"no limittiä" ei ollut silloin vielä tarjolla, saati sitten nettipoksua tai televisioitua turnauspokeria.
 
Doug Dalton, joka oli Miragen pokerimanageri (sillä hetkellä kaupungin isoin pokerihuone), kysyi multa, että koskas sä muutat tänne, kun käyt täällä yhtenään? Eikös ole pitkähkö matka? Vitsinä heitin, että joopati joo, heti kun annat mulle töitä.
 
"You are hired!".
 
Mitä? Mitä? Kuulinko oikein? Ethän sä ole nähnyt mua työssä ollenkaan, mähän voin olla vaikka kuinka persiistä, siis todella huono. Hän sanoi, että "Joo, en ole nähnyt sinua töissä, mutta olen kuullut, että olet erittäin hyvä, ja olen nähnyt kuinka käyttäydyt jopa "bad beatin" jälkeen"... Me avaamme uuden kasinon lokakuussa nimeltään Bellagio, ja haluaisin, että tulisit sinne töihin.
 
Noh, eikun menoksi.
 
Kamat myyntiin ja loput pelastusarmeijalle.
 
Itse asiassa tämän nykyisen laman kanssa... uskomatonta miten silloin jopa pelastusarmeija sanoi, että heillä on "liian täyttä", eivätkä voi ottaa lähes käyttämätöntä tavaraa vastaan... O tempora O mores, vai mitä?
 
Noh, kuukausia kestäneitten paperisotien jälkeen pääsin kuin pääsinkin Las Vegasiin. Ja töihin Bellagioon. Yli 100.000 hakijaa ja mä olin duunissa!
 
Ensimmäisenä päivänäni jouduin diilaamaan limitti 8-16 Omaha 8 or betteriä. Jaaha. Olinhan tietysti pelannut Omahaa, joten se ei ollut ongelma, jopa tiesin, että 8 or better tarkoittaa jaettua pottia parhaan käden ja mahdollisimman huonon käden kanssa. Mutta: en tietenkään hiffannut ajoissa, että jos flopissa on kolme pientä, niin diilerin kantsisi ruveta ajoissa stäkkäämään eli kasaamaan niitä chippejä. Tätä peliä pelattiin dollarin pelimerkeillä, joten potti oli kohtalaisen suuri, noin pelimerkkimäärältään.
 
"Siperia opettaa"- ja nopeasti. Täällä pokeridiilerit saavat pitää omat tippinsä, ja jos diileri on hidas, niin tippiä tulee vähemmän.
 
Sitten odotin kuin kuuta nousevaa, että pääsisin jakamaan korttia kaikille niin sanotuille "isoille herroille". Mainota, ajattelin. Sieltähän voi saada tippiä hyvinkin.
 
Pettymysten pettymys odotti kuitenkin. Yllättäen suuri osa ns. ison rahan pelaajista ei anna diilereille tippiä ollenkaan. Cocktailtarjoilija voi saada 25 dollaria pullosta vettä, mutta diileri juuri työnsi samalle kaverille ison potin, ehkä 50.000 dollaria, mutta diileri ei saanut pennin jeniä. Perusteena saattoi olla se, että joskus oli tullut jaettua myös sopimaton kortti tälle pelaajalle.
 
Ymmärrän, että tarjoilija on varmasti erittäin kaunis, mitä pokeridiilerit eivät välttämättä ole, joten he varmasti ansaitsevat tippinsä. Tai ehkä high stakes pelaajat ovat keksineet sen suuren salaisuuden, mitä monet pokerinpelaajat eivät tiedä:
 
Joka ainut pokeridiileri harjoittelee joka päivä kotonaan vähintään 18 tuntia, ja ainut määränpää on oppia antamaan juuri sinulle sen pahimman "bad beatin".  Se on vuosikausien harjoittelun tulos, ja uskokaa pois, se toimii. Harjoitus tekee mestarin!

Bellagion ajoilta voinkin kertoa juttuja, enää ei tarvitse välittää vaitiololupauksista.

Pääsemme kohta ajan tasalle ja saan kertoa Vegasin viimeisimmät juorut.
 
Terveisin Vegas-Sipu

Voit kommentoida kirjoitusta foorumin kommenttiketjussa.

Lähetä uutisvinkki